Tapaus Taloussanomat ja mitä tutkimus todella sanoo

Me toimittajat olemme laiskoja ja se todettiin viime viikolla, kun olin itse tiedottajan enkä toimittajan asemassa. Olin täydellisen yllättynyt siitä, että kun julkaisin tutkimukseni Taloussanomista, ainoastaan yksi suomalainen toimittaja soitti kysyäkseen siitä lisätietoja. Muut suomalaiset välineet julkaisivat jutun tiedotteen perusteella.

Tämä vahvisti entisestään tutkimustulostani siitä, että koska verkkolehdet ovat riippuvaisia toissijaisista lähteistä, se tietää sitä, että kiireisissä ja pienissä online-toimituksissa PR-materiaali ja muu ulkopuolinen kama menee aikalailla suodattamatta ulos.

Tutkimukseni Taloussanomien siirtymisestä puhtaaksi verkkolehdeksi sai runsaasti julkaisuutta maailmalla. Jopa maailman kuulu talouslehti Wall Street Journal tarttui aiheeseen kirjoittamalla, että “Yhden sanomalehden siirtyminen verkkoon vaikutti vain vähän sen kävijämääriin”.

Muu media, kuten AFP otsikoivat, että “Suomalaisen sanomalehden tapaus kyseenalaistaa verkkotoiminnan kannattavuuden”; “Taloussanomat: varoittava tapaus verkkoon siirtymisestä?”; “Verkkoon siirtyminen voi tappaa sanomalehtesi” ja “Puhdas verkkolehti? Älkää vielä myykö painokoneita”.

Suomessa Markkinointi ja Mainonta lehti räväytti otsikon: “Paperilehdestä luopuminen vei Taloussanomat ojasta allikkoon”.

Tutkimus ei väitä tätä eikä paljon muutakaan, mitä mediassa meillä ja muualla annetaan ymmärtää.

Tässä nyt muutama pointti selventämään sitä, mitä tutkimus osoitti:

1. Taloussanomien kannalta ratkaisu siirtyä verkkoon oli perusteltu ja järkevä, koska lehti oli tappiollinen. Jos lasketaan puhtaana rahana eikä prosentteina, lehden kulut laskivat rahamääräisesti (euroina) enemmän kuin sen tulot putosivat.

Olen nähnyt todelliset luvut ja voin tämän allekirjoittaa. Lehden tappiot pienenivät, mutta siirtymä ei tehnyt siitä vielä kannattavaa.

Suora sitaatti tutkimuksesta:

“Our study found that the costs saved have helped to reduce the title’s losses, in spite of the concomitant wipe-out of print advertising and subscription income.”

2. Lehdistötiedotteeni toteaa, että “tutkijoiden mukaan verkkoon siirtyneen Taloussanomien kävijämäärä ei ole noussut noussut oleellisesti verrattuna sellaisiin sanomalehtiin, jotka ilmestyvät myös printtilehtenä. Itse asiassa viisi kuukautta verkkoon siirtymisen jälkeen verkkolehden todellinen kävijämäärä (unique users) oli 22 prosenttia alhaisempi kuin aiemmin ja sen lukijamäärät per sivu (page impressions) laskivat 11 prosenttia.

Tässä pitää muistaa, ettei viiden kuukauden vertailu ajankohta ole riittävä kuvaamaan Taloussanomien todellista kävijämäärien kehitystä.

Kuten asiaa koskeva alkuperäinen artikkelimme Journalism Studies aikakauskirjassa toteaa, Taloussanomien online-lehden kävijämäärä oli lokakuussa 2008 13 prosenttia korkeampi kuin mitä se oli ennen lehden siirtymistä kokonaan verkkolehdeksi.

3. Taloussanomien journalismi on muuttunut enemmän kuluttajavetoiseksi ja jossain määrin myös tabloidmaisemmaksi ja se on faktaa.

Taloussanomien jutuista noin 80 prosenttia pohjautui tutkimusajankohtana eli yhden viikon aikana heinäkuussa 2008 muihin kuin verkkolehden omiin lähteisiin eli uutistoimisto- ja PR-materiaaliin sekä muihin lehtiin. Yhden viikon mittainen sisällön analyysi ei tietenkään ole riittävä kuvamaan koko totuutta. Mutta maailmalla on saatu muidenkin online-lehtien lähdemateriaalista samansuuntaisia tutkimustuloksia.

Hämmästyneenä totean, ettei suomalaisen ja valtaosin maailman mediassakaan ole yhtään tongittu tutkimusta sen pidemmälle. Pääosin kaikki ovat tyytyneet referoimaan pelkkää lehdistötiedotetta.

Mitä tämä kertoo aikamme journalismista?

Jos jollakulla on jotain kysyttävää tutkimuksesta, toivon YHTEYDENOTTOA. Do not be shy!

Linkit:

“Taking the paper out of news: A case study of Taloussanomat, Europe’s first online-only newspaper”

Lontoon City University, uutiset

Wall Street Journal

Suomalainen Staraoke synnyttää uusia staroja Lontoossa

Suomalainen Staraoke raikaa parhaillaan lontoolaisella TV-studiolla. Lasten laulupeliohjelmaa purkitetaan parhaillaan Lontoossa, jonne Cartoon Network on lennättänyt eri puolilta Eurooppaa 260 lasta vanhempineen. Täkäläisellä studiolla kuvataan Staraoken paikallisia versioita Britanniaan, Ranskaan, Saksaan, Italiaan, Espanjaan ja Puolaan.

Britanniassa Staraoke pääsee ruutuihin tänä syksynä ja sitä esitetään Cartoon Networkilla parhaaseen katseluaikaan. Syksyllä sitten nähdään, tuleeko suomalaisesta ohjelma-formaatista hitti Britanniassa vai ei. Tuleeko formaatista seuraava X-factor?

Staraoke on suomalaiasen Intervision kehittämä laulupeliohjelma, jossa kilpailija ohjailee pelihahmoa laulamalla karaokea. Kilpailija saa pisteitä, kun laulaa oikein ja hahmo pysyy polulla. Ohjelma on suunnattu 8–12-vuotiaille.

Cartoon Network on puolestaan yksi maailman johtavista lasten TV-kanavista, jolla on yksistään USA:ssa 97 miljoonaa katsojaa. Lasten TV-kanava näkyy 166 eri maassa ja sen katsojaluvut ovat vahvassa nousussa.

Nielsen Media Researchin mukaan TV-kanavan katsojamäärät nousivat tämän vuoden helmikuussa ohjelmasta ja lähetysajankohdasta riippuen 20-29 prosenttia. Kanava on entistä suositumpi etenkin poikien keskuudessa ja ehkä sen vuoksi, että sen suosikkiohjelmia ovat Star Wars: The clone wars ja Batman.

Intervisio
Cartoon Networks

FT markkinoi henkilöstövähennyksiä: “Haluatko viettää enemmän aikaa perheesi kanssa?”

Kansainvälinen talouslehti Financial Times on löytänyt täysin uuden tavan markkinoida henkilöstövähennyksiä ja lyhennettyä työviikkoa työntekijöilleen. Laman runtelema talouslehti on lähettänyt työntekijöilleen sähköpostin, jossa se varsin nokkelalla tavalla myy työntekijöilleen kolmen päivän työviikkoa ja pienempää palkkaa.

Talouslehden henkilöstöjohdon lähettämä sähköposti kuuluu näin:

“Haluatko viettää ensi kesänä aikaa enemmän perheesi kanssa? Oletko aina halunnut toteuttaa sen ainutlaatuisen matkan? Haluatko parantaa työn ja kodin välistä tasapainoa?”
“Jos vastaus on kyllä yhteenkään kysymykseen, Financial Times voi auttaa asiassa”.

Mielenkiintoista. Talouslehti on ilmoittanut antavansa potkut 80:lle työntekijälle, joista 20 on toimittajia. Aiemmin tässä kuussa lehden toimittajat äänestivät lakon puolesta. Nyt lehti yrittää kuria säästöjä lyhentämällä työntekijöiden työaikaa kesä-elokuussa ja tarjoamalla “ylimääräisen” seitsemän päivän loman – palkatta luonnollisesti.

Britannian medialla ei mene hyvin ja sen vuoksi FT yrittänee yököttävän mairealla markkinointikikalla myydä säästötoimia työntekijöilleen. Seuraavatkohan muut perässä? Skottilainen Trinity Mirror on sanomassa irti 70 toimittajaa ja TV-yhtiö ITV 430 toimittajaa ja 570 muuta henkilöä.

Lippulaiva M&S laman kourissa

Britannian vähittäiskauppaketju Marks & Spencer on ollut joitakin vuosia tämän maan vähittäiskaupan helmi. Sen vaatteista on tullut trendikkäitä ja kauppaketjun kampanjoissa ovat keikkuneet kallispalkkaiset mallit, kuten 1960-luvun “ikoni” ja entinen huippumalli Twiggy. Nyt M&S on menettämässä kimallustaan samaan tapaan kuin koko Britannian vähittäiskaupan sektori.

M&S on mättänyt viimeisten vuosien aikana valtavasti rahaa mainoskampanjoihin ja sillä pyörii jatkuvasti isot TV-mainos spotit Britannian televisiokanavilla. Mutta kampanjarahat ovat hupenemassa.

Britannian kaupan lippulaivaan on iskenyt lama. Sen joulukuun myynti sujui heikommin kymmenen vuoteen. Tämän vuoksi kauppaketju pistää kiinni myymälöitääna ja antaa potkut 1230 työntekijälle.

Kaikki ei ole kultaa mikä kimaltaa. Ei edes “marks and sparks”, jolla nimellä se täällä Britanniassa tunnetaan.